maanantai 7. toukokuuta 2018

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA: OTTELUPÄIVÄ 26.12.1966 TAPANINPÄIVÄ

Joulupäivä sujui hiljaisuudessa ajatuksien askarrellessa jo huomisessa ottelussa, jolla olisi taas suuri merkitys jatko-otteluille, ja se sai minut taas useaan kertaa koettamaan tuntuvatko lyönnit nopeilta ja teräviltä. Kävelimme Göteborgin puistossa. Söin kevyen munakkaan jossakin vaiheessa päivää, pelasimme casinoa, nukuin välillä vähän ja odotin päivän umpeutumista ja huomista. Seuraavana aamuna menimme punnitukseen, jossa tapasin Italian vastustajani.
Painoni oli tasan 62kg, joka oli sovittu ottelupainoksi, vastustajani oli puoli kiloa kevyempi. Kilpailuissa ottelisi myös kevyen sarjan Euroopan mestari BÖRJE KROGH Tanskasta, jonka nuoremman veljen KJELD KROGHIN olin amatöörinä voittanut, ja sain häneltä terveiset ja onnentoivotukset matsilleni.
Sitten olikin taas edessä odotus, otteluhetken hidas lähestyminen, jolloin ajatukset täyttää vain yksi asia - tänään on voitettava. Paine tätä ottelua ennen oli luonollisesti paljon pienempi kuin ennen ensimmäistä ammattilaismatsiani. Göteborgin lehdessä oli iso juttu näin ottelupäivänä otsikolla "Yrjö Piitulaisen poika kopio isästään". Jutussa käytiin läpi isäni uraa ja hienoja otteluja Ruotsissa, minun amatööriottelujani ja päätettiin normaaliin lehtijutun tapaan, että illalla sitten nähdään, tuleeko minusta samanlainen suursuosikki Göteborgissa kuin isästäni.
Ottelut alkoivat poikkeuksellisesti kello 14.00 iltapäivällä Göteborgin Messuhallissa, joten odotusaika oli paljon normaalia lyhyempi. Menimme hyvissä ajoin Messuhalliin. Vaihdoin vaatteet, teippasimme käteni, verryttelin itseni lämpimäksi ja lähdin kohti kehää 4000-päisen yleisön ottaessa minut lämpimästi vastaan päivän ensimmäisessä ottelussa. Päätin tehdä parhaani, jotta kaikki paitsi vastustajani olisivat tyytyväisiä esitykseeni. Gongin soidessa ensimmäiseen erään aloitin heti täydellä "rähinällä" lyöden vasen-oikea, vasen-oikea-suoriani vastustajani päähän saaden hänet täysin yllättymään rohkeasta ja vauhdikkaasta alustani. Kaksi minuuttia oli kulunut, kun oikea yläkoukkuni läsähti MARCO STROZZAN päähän ja hän putosi kanveesille luvunlaskuun, mutta selvisi ennen kymmentä ylös ja pysyi pystyssä erän loppuun, vaikka yritin kyllä tosissani lopettaa ottelun. Toisessa erässä yritin edelleen kovasti ahdistella vastustajaani lyönneilläni, mutta hän osoittautui kestäväksi ja sitkeäksi kaveriksi, enkä pystynyt tyrmäämään häntä, joten kaksi seuraavaa erää varmistelin pistevoittoani ja näin saavutin toisen ammattilaisvoittoni voittamalla kaikki neljä erää selvästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti