3.2.1967 Göteborgin messuhallissa jo tutussa paikassa varjonyrkkeilen matkalla kohti kehää 4500-päisen yleisöjoukon keskellä kolmanteen ammattilaisotteluuni kohtaamaan kaveria nimeltään ABDUL SAMAD, lyhyttä, harteikasta, pikimustatukkaista libanonilaista. Ottelu oli lähes toisinto kuukausi aiemmin nyrkkeilemästäni, voitin kaikki neljä erää ylivoimaisesti ja sain jälleen komeita otsikoita, kuvia ja kiitosta lehdistöltä. "Piitulainen säästi Samadin tyrmäykseltä vain säälistä, seuraavaksi vastustajaksi listanyrkkeilijä", otsikoi ruotsalaistoimittaja SVEN EKSTRÖM ja otteluselostuksessaan hän kirjoitti: "Elegantti suomalainen nyrkkeilijä Harri Piitulainen saavutti ylivoimaisen pistevoiton arvostetusta libanonilaisesta ABDUL SAMADISTA perjantai-iltana Göteborgissa järjestetyssä ammattilaisillassa. Vain säälistä Piitulainen jätti tyrmäävän iskun lyömättä libanolilaisen väsyessä viimeisesä eli neljännessä erässä".
Toinen ruotsalaislehti otsikoi siteeraamalla kilpailujen käsiohjelmassa olevaa otsikkoa minusta: "Isänsä poika" lisäämällä perään "vielä nopeampi".
Ilta oli ollut meidän suomalaisten kohdalta hieno, sillä myös KURT MATSSON päihitti erittäin hyvässä ottelussa vahvan puolalaisvastustajansa. BOSSE HÖGBERG löi Itävallan mestarin leukaluun murskaksi ja itävaltalainen kiidätettiin sairaalaan. USAN:n LEOTIS MARTIN tyrmäsi Espanjan mestarin toisessa erässä, joten sähinää tässä illassa yleisölle oli kyllä riittänyt.
Kun taas kaikki onnistui hyvin, niin jatkokin oli taattu, sillä seuraavan ottelun sovimme KNUTSSONIN kanssa jo 26.2.1967 Malmöön eli noin kolmen viikon kuluttua, joten tahti oli aikamoinen eikä stadiin päästyäni ollut aikaa jäädä herkuttelemaan kolmen perättäisen matsin jälkeen, vaan oli heti alettava keskittyä neljänteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti